9.4.2015

Rentesvoussia 6.-8.4.15

Tietolähteiden perusteella huomattava osa matkailijayhteisöstä pitää -Mammuttimuseota- huippuna kaupungin muiden verrattomien turistikohteiden ohella. Yliopiston kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevassa kompaktissa laitoksessa opastus onkin varsin asiantuntevaa, sillä ainakin vierailukertanamme oppaana toimi itse mammutteja ikiroudasta kaivava tutkija. Museossa pääsee näkemään englanninkielisen dokumentin, valikoiman luurankoja ja ulostetta ja jakutianhevosen jouhilla karvoitetun mammuttirekonstruktion ja kuulemaan, kuinka mammutinlihaa maistanut tutkija on edelleen voimissaan ja silloin tällöin ehtii saapua laitokseen, ilmeisesti pikemmin kollegana kuin seurantatutkimuskohteena.

Kaupungin laidalla vuoren sisään louhittu -Ikiroudan Valtakunta­- on toinen suosikkikohteista. Jättimäisten jääkiteiden vuoraamien käytävien varrelle on ikiroutapakastetun mammutinpään lisäksi kerätty jäänveistokilpailujen tuotoksia ja on yksi jääliukumäkikin löytänyt suojaisan refugion eräästä nurkkauksesta siskojen ja veljien jo kadottua puhdistuksen tuloksena Jakutskin keväisiltä kaduilta. Itse Pakkasukko oli liian kiireinen ollakseen paikalla, joten rasavillit vierailijat pääsivät kuvaamaan itseään yksistään valtaistuimella. Eläinten valaminen kuutioiden sisään taiteen vuoksin tunnetaan täälläkin, mutta muovin sijaan käytetään käytännöllisempää jäätä ja henkeäsalpaavien ja sääliäherättävien nisäkkäiden sijaan ruutanoita ja sampia. Kierroksen päätteeksi olisi jääbaarista voinut tilata jääkalaa, mutta syödään sitä sitten kotona.

-Чочур-Муран- on aktiivilomakohde, joka tarjoaa ainakin huskyajelua, varmaan myös hevosratsastusta ja kaikenlaista lumista, jollaista Lapissakin pääsee kokeilemaan. Sielua sytytti lähinnä viereinen vuori ja sen hiljattain rakennettu muovinauhoin koristeltu näköalatasanne. Pitkällisen peräänantamattomuuden päätteeksi legenda osoittautui todeksi, maisemat hienoilivat, auringonpaisteessa vetisteleväsilmäisistä valloittajista näpsäiltiin kuvat ja takaisinlaskeutuminen alkoi.

Lena-joen alankoa reunustavilta vuorilta alkaa rikkumaton ja matala mäntymatto. Vaikka korppi osasi ulos, saattaisi metsä kelvata eksymiseen ja sinne unohtumiseen. 

Väistettävissä oleva tapahtui ja päädyttiin -Hesburgeriin-. Seuruelaisen syömä päivettyneen vehnäsämpylän näköisen viljatuotteen väliin ladottu ruishampurilainen osoitti mainoksessa komeilevan reissumiesleipäisen version olevan todellisuusehdotus.

Vanhankaupungin laidassa olevan liikerakennuksen iltaisin pimeän kassan kätkemä salaisuus yllättäen paljastui, kun kassalle saapui toimistojen aukioloaikoina. Liput -Jakutian Aarrekammioon- ostettiin, opastuskierros jakutialaisten timanttien, kullan, hopean ja korukivien asuttamassa vitriinimetsässä karatisoi mielen ja sai ihmettelemään laitoksen matkamuistomyymälän sijaintia.

Tapiolan festivaali 5.-6.2.03

Länsiväylä tiesi kertoa, että Tapiontorilla oli nähtävillä jäänveistotaidetta syntyprosessista lopputuotteeseen asti, kun blogin syntyyn osallisena olevasta Jakutskin taideinstituutista saapui jäänveistopiireissä maailmanmestaruuden niittänyt veistelijä ja hänen edellissyksynä edesmennyt neuvonantajansa tekemään jääeläimiä.

Kevätpäivä 29.3.15

Auringon rohkaisemina kalvenneet kaivautuivat syömään saslikkeja torille, jonka samaa käristystuotetta tarjoavista kojuista saattoi vapaasti valita mieleisensä. Aurinkoisen säteiden voimasta sulava hanki paljastaa talven sadon, maallisen hännänvispauksensa päättäneet haukut ja muovipullomeren. Päiväsulat ja yöpakkaset ovat liukkauttaneet kelin, mitä paikoin lievennetään hiekoittamalla teitä hiekalla, mistä astmaatikot kiittävät. Ennenkokematonkin on koettu: kylmimmässä kaupungissa satoi kahden päivän ajan vettä maaliskuussa. Leppeät kevätviimat yltyivät yhtenä yönä liikennevalotolppia kaataneeksi myrskyksi, jonka jäljet olivat kuulemma ilmiselvästi nähtävissä kaduilla seuraavan päivänä.

Elokuvayö 21.-22.3.15

Nonstop-elokuvamaratoneissa on tarkoitus kerralla katsoa puuduttavat neljä elokuvaa ja käytännöllisesti vielä yöaikaan, jolloin biologisin rytmein varustetut päiväeläimet ovat potentiaalisesti valmiita nukkumaan. Elokuvateattereiden taloudellis-tehokkaalle yökäytölle kuitenkin löytyy kannattajansa, sillä nonstop-elokuvaöitä järjestetään usein. Näytettävät elokuvat olisivat toki etukäteen tiedossa. Tällä erää katsojia elähdytettiin elokuvilla Divergent II, Samba ja Koti. Neljänteen elokuvaan liittyen pahimman pelon toteutuminen (jakuutiksi ilman venäjänkielistä tekstitystä) korvautui kehnommalla vaihtoehdolla eli japanilaisella kauhulla. Jakutskin opiskelijoiden keskuudessa saatujen kokemusten perusteella tekisi mieli sanoa kauhuelokuvien olevan koko Venäjällä kaikenikäisten keskuudessa suositumpia kuin Suomessa, ei ehkä paljoa mutta havaittavasti. Elokuvan alettua yleisöön tuli eloa, nauru ja tirskunta sekoittuivat kiljuntaan ja väsyneet katsoivat oikeudekseen käpertyä torkuille, kun rääkyvät aavekissat mikrottuivat kuoliaaksi ja keltaiset sateenvarjot hiekkakentälle piirrettyjen kehien sisällä saivat sankarittaren pään pyörälle.

Arktiksen päivä Jakutiassa 19.3.15

Arktiksen päivän juhlallisuudet vietettiin kulttuuritalolla, jossa mainostettu konsertti osoittautui tanssi- ja lauluesitysten hapettamaksi puhekimaraksi. Yleisö sai kuulla erilaisia infrastruktuuri- ja koulutussektoreiden edustajia ja poro- ja kalatalouden edustajia kehitysstrategioineen. Nyt tiedämme, kuinka Indigirkan kalat aiotaan saada entistä tehokkaammin kuluttajien pöytiin, kuinka kalankäsittely- ja säilytysfasiliteetteja aiotaan parantaa ja kuinka arktiksen asujaimiston elintaso ja elämänlaatu on lähivuosina kehittynyt. Puheet vaihtelivat monotonioista kiihkoiluun, jossa todettiin arktiksen olleen haluttu ja varmasti aivan pian tulevaisuudessa taas olevan haluttu muinkin kuin luonnonvarojen vuoksi. Subsidiariteettiperiaatekaan ei toimi toivotulla tavalla. Tasavallan tähänastisista kolmesta presidentistä toinen esiintyi videotallenteella rohkaisevasti puhuen, mitä seurasivat päällepuhuen venäjäksi käännetyt tervehdykset aiheenomaisilta muista napapiirin pohjoispuolelle yltävistä valtioista. Musiikillisemmat ääniesitykset koostuivat perinneasuissa lauletuista iskelmistä kamtsatkalaisten lohien kisaillessa taustakankaalle heijastetulla videolla ja instituutin oppilaiden esittämistä Pohjois-Jakutian eri alkuperäiskansojen perinnetansseista. Kookkaan rummun kanssa esiintynyt laulaja körisi, kurisi, murisi ja poskipölisi jäljitellen onnistuneesti useita taigan lintu- ja nisäkäslajeja.