ja sirkushuveja: Herbaario avautui 28.3.

Osana opiskelijoiden keväällä porrastetusti järjestettävien yksityisnäyttelyiden aaltoa pystytettiin myös Maarin näyttely, jonka järjestämisestä opettajat oikeastaan aika hyvissä ajoin jo edellissyksynä ilmoittivat asianomaisellekin.

Suurin osa näyttelyn piirustuksista on ammoin Suomessa tuherrettuja, joten ne tulostettiin tietokoneelta. Originaaleja on, mutta harvassa. Kaveri suunnitteli näyttelyjulisteen kalastelemaan katsojia ja kutsukortin täsmäaseeksi valittuja ihmisiä kohtaan. Kaksi liian pitkää päivää leikkelimme kehyksiä kartongista ja ripustimme töitä neljännen kerroksen kehäaukiolle ja käytävän varrelle. Näyttääpä edeltävä kirjallinen kuvaus järjestelyistä mukavan tiiviiltä ja mutkattomalta.

Avajaisissa oli monella instituutin edustajalla kaunista sanottavaa. Oma pieni kiitospuhe, jota hillityllä pelolla kirjoitettiin ja harjoiteltiin reilu vuorokausi, oli kavereiden vakuuttelun perusteella ymmärrettävästi äännetty, käypä ja tarpeeksi kuuluvasti esitetty. Mahdollista mustavalkoistelua taas, mutta aivan kuin täällä esiintymisestä ei tehtäisi kovin isoa numeroa. Jännittäähän se toki, mutta minkäs teet, esiinnyt jos tarvitsee eikä asian suhteen ihmeemmin terapioida.

Näyttely ei näillä näkymin ole kiertämässä Suomeen. Edellisviikolla kylläkin vierailimme Bestiaari-näyttelyn avajaisissa, kyseinen näyttely on ollut Heurekassa, näyttelymusiikki oli suomalaista tekoa ja näyttelyn luoja kait moskovasyntyperäinen, taisi sujuvasti suomea.

Herbaarion avajaisten jälkeen kipaisimme koko opiskeluryhmän voimin bensiinikäyttöisin hevosvoimin kaupungin rajain tuolle puolen leikkimään ja grillailemaan.

Grafiikkaa tarjolla -mainosjuliste kaverin luomana. Perinteiseen tapaan tulostamossa tulostivat hieman mutta tarpeeksi erivärisenä kuin sähköisessä muodossa näytti ja virittävänä lisänä hempeä vasemman laidan raita.

Sinne niitä töitä jatkuu näön kantamattomiin. Viimeistään puolivälissä ripustusiltaa katui töiden määrää.

Vielä on parannettavaa sommitelmallisen silmän hiomisessa, kun tämänkin seinän asettelu tehtiin monta kertaa uusiksi ja lähes kaikki versiot näyttivät omasta mielestä yhtä hyviltä.