Metatasovirheellinen kiimakirjelmä ja muuta

Arvostin sinua jo silloin kun vielä olin luonasi, mutten olisi uskonut kuinka tulisin sinua kaipaamaan. Vasta nyt ymmärrän avoimuutesi ja vapautesi arvon. Sanovat maailman olevan täynnä kaltaisiasi, mutta toistaiseksi ei kukaan ole ollut vertaisesi. Eikä nykyinen punatiilisyydestään ja keskeisestä sijainnistaan huolimatta vetoa. Suurimpaan osaan saa tutustua vain valvotuissa olosuhteissa ja kotiinviemisiä löytyy yhdeltä pahaiselta osastolta, josta hyväkuntoisimmista ja arvokkaimmista maksetaan tai pantataan rahaa. Nyt paremmalla tietoudella ymmärrän, kuinka antelias olit, tosin hyvässä ja pahassa, ethän suostunut olemaan yksin minun.

Myönnettävästi nykyinen on iloisen sekalainen johtuen verkkaisesta uusiutumistahdista tai ehkä tahdosta säilyttää menneisyyttä. Joka tapauksessa vierekkäin löytyy sellaista jota et koskaan tarjonnut tai julmasti suljit varastoon:

1. anonyymejä antiikkisia oppikirjoja luonnontiedekuvituksineen seuranaan uudempaa tuotantoa: Maailman kasvit (2010), Kasvien biomorfologinen sopeutuminen pohjoisilla alueilla (1986), Läntisen Jakutian erämaiden nisäkkäitä (1997), Koillis-Siperian nisäkkäitä (1984), Jakutian leviä (1987
2. astronomiateoksia 1970-luvulta vuoteen 2011
3.  evoluutiokirjallisuutta aikajänteellä 1968-2005 (mitäpä sitä juuttumaan tietyn aikakauden ajatusmaailmaan)
4.   tuoretta antia edustavat mm. isot laadukkain kuvituksin varustetut Siberian village, Art of Siberia

Toisaalta hän on silti yksipuolinen tai ainakin eriytynyt, esimerkiksi pääosin lapsille suunnattu materiaali löytyy omista toimipisteistä. Kuhunkin toimipisteeseen vaaditaan oma kortti, joita suodaan vain asianomaisiksi katsotuille, ja sisään lasketaan vain kortilliset. Musiikkia kuulemma on hieman joillakin osastoilla, kotiin ei saa.

Puitteet ovat silti henkevät vaaleanvihreine raskaine täyspuisine ovineen ja metallisine naarmuisine ruosteisine taivaansinisine tai vihertävänturkoosinise metalli- ja punertavanruskeine puujäljitelmäpinnoitteisine lastulevyhyllyineen. Lattia kumpuilee ajatuksia.

Ei-lainattavuus toki ylläpitää vihkoonkirjoitusluostarimeininkiä, vaikka kännykällä kuvaaminen ja läppärillekirjoittaminen myös on yleistä.

Kotiinviemisistä hän pitää kirjaa käsin, ja puulokerikkojen kortistot ovat edelleen käytössä. Romanttiset mielikuvat tukeutuvat kuitenkin vain ulkokauneuteen, paremmin tuntevat ja pidempään hänen kanssaan käymisissä olleet varoittavat arjen raskaudesta, kortistojen käyttäminen on työlästä. Tietyn aihealueen kirjan kortistosta etsiminen ja sen jälkeen käsiin hankkiminen on toivottoman hidasta. Sähköinen mutta vain osan kirjoista sisältävä sähköinen hakujärjestelmä kyllä löytyy kirjastossa käytettäväksi.

Siispä kaipauksella. Vaikka muistoja sinusta nousikin pintaan, kun eräs työntekijä kaivoi esiin kolme suomenkielistä viime vuosituhannen viimeisen vuosisadan alkupuolella painoteosta. 

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Perjantaina iltakahdeksasta yhteentoista oli pääkirjaston kirjastoyö, ohjelmassa muun muassa runonlausuntaa, sarjakuvapajaa, elokuvaa ja suomalaishaastattelua. Toivottavasti pikaista museoyötä odotellaan.

Arktisen aluetietouden tunnilta retkue routainstituuttiin kaupungin laidalle. Laskeuduimme muutaman portaikon ja välihuoneen verran 12 metrin syvyyteen ytimiä hyytävään yhdeksän asteen pakkaseen. Matalien katon kymmentä senttiä pituudellaan hipovat jääkiteet olivat kymmenvuotisia. Näytteitä, joiden sisältö jäi varmuuden ulkopuolelle, lähetetään Vladivostokiin, jos oikein ymmärsin, aiemmin ymmärsin ettei käytäviä enää käytetä tutkimuksiin. Uskotaan jännittävintä ymmärrystä. Käytävässä lojui mammutinluu ja vitriinissä loikoili jäljitelmä lähistöltä löytyneestä ja sivistyneempiin piireihin Pietariin (tai Moskovaan? ei muista) omitusta Dima-mammutinjälkeläisestä.

Tuotteet, lapset, pääsiäinen

Rajallisen ja graafisiin suunnittelijoihin nojaavan aineiston perusteella Jakutskissa unelmoidaan Ikeasta, Starbucks Coffeesta ja eksoottisista makaroneista. Mainituissa ja McDonald’sissa on käyty mahdollisen Pietariin, Moskovaan tai ulkomaille suuntautuneen matkan yhteydessä. Tosin hampurilaissanomaa levittävät onnistuneen oloisesti kaupungista löytyvät BurgerCosmoksen, tai jotain sinnepäin, liikkeet. Kulttuurikeskus Pietari tietysti houkuttaa asuinpaikkana, mutta suunnitelmien konkreettisuudesta ja toteutumisasteesta on luonnollisesta vaikea sanoa. Ja Jakutskihan edelleen on ilmeisesti muihin Venäjän kaupunkeihin verrattuna kallis. Kiinatuotteiden lisäksi kaupoista ja muista myyntipisteissä on nähty filippiiniläisiä banaaneja, usalaisia päärynöitä, pakastealtaassa on virolaisia silakoita ja viljatuotehyllyllä Myllyn Parasta. Tuore-, pakaste ja säilykekalaa on paikallista, Tyyni- ja Mustameri ovat erityisen tyypillisiä alkuperälätäköitä. Rypsiöljyä ei näy kuten ei Arkangelissakaan, oliiviöljyä on.

Edellissyksyisen Nerjungri-Jakutsk-reitin taksikuski oli vakaasti suuntaamassa muualle, kun Jakutskissa tai yleensä Jakutiassa on kuulemma kylmä talvisin.  Samaan aikaan matkaseurana ollut tyttö oli juuri palaamassa Krasnojarskista opiskelemasta takaisin Jakutskissa asuvien perheen ja ystävien luo. Toisaalta moni asuntolan opiskelija tuntuu arpovan kotikylän ja Jakutskin välillä. Joskus kylään haluttaisiin jäädä mutta siellä ei ole töitä, joskus taas kuollut kotikylä ei ole mikään vaihtoehto kaupungin rientojen rinnalla. Ja samalla saa kuulla, kuinka verhojanskilaisen, Eurooppaan halajavan tytön veljet haluavat jatkaa lypsykarjan pitoa.

Huolimatta yrityksistä varmistella asianlaitaa tuloksena lienee jonkinasteinen perinteinen väärintiedotus, mutta:

Perheen ensimmäisestä lapsesta valtio ei lotkauta eikä letkauta, mutta toisesta lapsesta maksetaan tukea. Kolmannestakin maksettaneen tukea, minkä lisäksi Jakutiassa voipi saada maata talon tai mökin rakentamiseksi. Neljännestä saatetaan jo lahjoittaa asunto tai avustaa asunnonvaihtamisessa materiaalisesti korkeatasoisempaan.

Pitkään ansiokkaasti työskennelleitä saatetaan palkita vapauttamalla bussimatka- tai jopa lentokonemaksuista. Osalle eläkeläisiä vastaavasti kustannetaan joka toinen vuosi matka esimerkiksi Mustallemerelle, Pietariin tai Moskovaan.

Pääsiäistä ei näkyvästi juhlittu eikä pitkäperjantain kaltaisia pyhiä vietetty, vaan töissä ja opiskelemassa oltiin. Suklaamunia varmasti on koska huonekaverin tuolilla näkyi Kinder-tinapaperikuoret, mutta kirkolla tarjotut munat olivat munia. Ja pääsiäistä viettävät kaverit ovat puhuneet paljon munien maalaamisesta, omissa kauniissa luulotelluissa mielikuvissa nimenomaan kananmunien. Jo toista päivää syödään toisen huonekaverin äidin kylästä lähettämää ja asuntolassa keitettyä vasikanlihaa. Kylästä lähetellään tuon tuosta kolkossa kaupungissa opiskeleville nälkäisille lapsosille herkkuja, kuten kotitekoista smetanaa, blinejä, uppopaistettuja piirakoita, hilloa, lihaa. Lihassa on luut ja ihrakerrokset tallella. Kysyttäessä opettaja kertoi olleensa ortodoksisessa yömessussa, olivat kuulemma jalat ruvenneet väsymään seisomisesta aamuneljän maissa.

Nam. Osa maalivärjätty, osa päällystetty muovikuorella.

Kulitsa. Kuika kuivakakku päällysteenään makeisrakeista tomusokeria ja sisälteenään rusinasattumia. Löytyy eri kokoisina. Kuvassa kaupallinen versio, kotitekoinen oli muhevaa, molemmat hauskoja ensituttavuuksia.

Kylään ja takaisin

Viikonloppukyläily alle 100 km päässä lounaaseen sijaitsevaan kylään. (Kachikattsy englantitranslitteraationa.) Tällä kertaa taksissa oli turvavyöt, ainakin etupenkillä jonne turisti istutettiin. Lena-joki ylitettiin vetistä ja loskaista jäätietä pitkin.

Jakutianhevosia (tai suurin osa taisi olla sekarotuisia) näkyi matkalla kuin lehmiä suomalaisen maantien varrella, lehmiä taas näkyi vain kahdesti ja nekin yhdessä ja samassa paikassa meno- ja paluumatkalla. Taksinvaihtopikkukaupungissa Pakrovskissa (omatranslitteraationa) vierailtiin muun muassa kirjastossa (kirjanvaihtohyllyssä Mowgli, Rikos ja rangaistus ja loput marginaalimpia teoksia), määränpääkylän kirjasto oli valitettavasti suljettu lauantaina. Tiet olivat todella vetisiä ja kylässäkin vettä oli järvinä oikeastaan joka paikassa.

Kylässä asukkaita tyttären mukaan kolmesataa, äidin mukaan tuhatviisisataa, mutta antanee jotain kuvaa koosta huolimatta eroista kylän rajojen mieltämisessä. Hirsisen kotitalon pihassa oli viimeisillään oleva sekarotuistamma, ori jaloitteli kylällä ja illalla sen saapuessa portti avattiin että pääsi sisään kuin Peppi Pitkätossuilla. Katuvalot tulivat vuosi sitten, antenni oli tuomassa tv-kuvaa ja internetyhteyttä. Kotiin tilattiin Burdaa. Riisinkeitin oli yhtenä pienen keittiön monitoimikoneista, Valion sulatejuusto oli tutun makuista ja Fairy puhdisti (käsin pestävät) tiskit. Käyttövesi otettiin saavista, joka puolestaan täytetään jokivedellä, joko tilausauton toimesta tai itse hankittujen jääkimpaleiden muodossa.

Päivällä pidettiin erikoistunti kylän taidekoulun oppilaille ja illalla vierailtiin läheisellä Buluus-lähteellä. Lähteen synnyttämä järvi on kesäisinkin, jolloin lämpötila voi nousta neljäänkymmeneen plusasteeseen, kävelynkestävän jään peitossa. Nyt lumen vielä muutoinkin peittäessä osin maisemaa näky oli kaunis. Löytyi vähän sammaliakin sulaneista kohdista. Puun juurelle aseteltiin räiskäleitä lahjaksi, läheisiin oksiin oli vastaavina antamuksina sidottu värikkäitä nauhoja ja joitakin savukkeita. Vesikanisterit ja supersäästökokoiset cocacola-pullot täytettiin raikkaalla vedellä ennen paluuta.

Pakrovskin idyllisin silmiin osunut koti.  Vastapäätä kadun toisella puolella pieneltä ostoskeskukselta näyttävä ostoskeskus. - The most idyllic home in the downtown in which we changed taxis on our way to the village.

Kylässä. Isännän odottelua kyläkaupasta. -  Waiting in front of one of the village shops.

Sulamattoman lähdejärven turkoosiin vivahtavaa jäätä. - This spring originated lake stays ice covered also during summer time, when the air temperature may rise up to 40 celsius degrees.

Kylän posti. - The post office of the village. 

Tien varrella on aika ajoin ramppeja, joita korjaustaitoiset voivat hyödyntää korjatakseen autoja, jotka ovat vielä sitä mallia joita voi itse korjata. - Frequent road side equipment for handy make-your-self -people. 

voi.od0bo.iov

Öisin miinus viisitoista, päivisin nollassa. Lumen alta paljastuu kaikkea kaloista turkispaloihin. Yleisesti roskaa on jatkuvasti paljon, koska kaupungin palkkaamia siivoojia ei taida olla lainkaan. Muovipulloja tietysti on paljon, kun juomavesi ostetaan kaupasta. (Vesijohtovesi on ainakin ruosteista ja mikroelämäpitoista.) Yleisiä ovat viiden ja yhdeksäntoista litran pullot. Osassa kauppoja on myös automaatti, josta voi ostaa omaan pulloon haluamansa määrän. Tai voi tilata palvelun, joka vaihtaa 19 litran pullon täyteen, mutta silloin kuulemma täytyy odotella kotona koko päivä ja voi olla, ettei pullonvaihtaja tulekaan. Katujen kevätihmiset ovat kauniita ja voimakas kylmentävä tuuleminen on alkanut.

Hei sinä nukkuva kontiainen joka olit keskeinen osa ensimmäistä asuntolan ulkomaailman näkymää aamulla. Sulavan veden tiputellessa, kevätmielellä, vastavalolla ja tassu silmiesi peittona olit liikuttava näky.  Pääsi oli niin iso että kumma kun pystyit jolkottelemaan perässä ensimmäiset kolmisenkymmentäkaksi tassallusta. Miksi kuonosi edessä oli puolikas mandariini valmiiksi kuorittuna?