Sunday, 26 October 2014

5

Perjantaiaamun laiskanraukea ihmettely sen suhteen, jäädäkö vielä asuntolaan puuhaamaan opintoaskareiden kanssa vai siirtyäkö jo itse opinahjon tiloihin sai helpon ratkaisun, kun oven avatessa käytävässä tuoksahti savu ja ilmaperspektiivin hämärtävä vaikutus oli aavistuksen liian vahva. Tarkastus keittiöihin ei paljastanut savunlähdettä, myöskään vessoissa ei mitä ilmeisimmin ollut tupakoitu. Oikeastaan tuntuu, ettei tänä vuonna kilttien tyttöjen yhdeksännessä kerroksessa tupakoitsijoita taida ollakaan, ainakaan vielä näin leppeästä ja henkisesti valoisasta alkutalvesta. Viereisessä rapussa oli kuulemma tulipalo, ja savua tuppasi ainakin omaan kerrokseemme ilmeisesti sitten ilmanvaihtokanavia tai muita sellaisia perustallaajien tajunnan ulkopuolella pysyviä rakenteita pitkin. Seuraavana päivänä kysyttäessä ilmeni, että palo oli saanut alkunsa jonkun jätettyä matkapuhelimensa latautumaan ja lähdettyä edesvastuuttomasti suihkuun. Nyt ymmärtää, miksi huvittavissa turvallisuusohjelappusissa kielletään vedenkeitinten ja muiden sähkölaitteiden jättäminen päälle tai edes seinään, jos lähtee huoneesta. Tai vedenkeittimiä ei kai edes saa käyttää huoneissa, vaan vain keittiöissä. Oli matkapuhelimen omistaja huoneeseen palattuaan kai vielä avannut ikkunan, mistä tuli oli saanut henkeä ja kärventänyt kaappia. Sunnuntaina palatessa ei savunhajusta enää ollut tietoakaan, eikä perjantaina näkynyt eikä kuulunut minkäänlaista toimintaa palon suhteen, joko kaikki tapahtui hipihiljaa tai ehdin reippaasti pois alta.

Instituutilla istuimme tietokoneilla, käytävää pitkin kiirivät rumpujen kumina ja vokaaliosaston harjoitukset ja astuivat tietokoneluokkaan aukinaisesta ovesta. Huoneen tukahduttava kuumuus pidettiin tarpeellisesti poissa kahden aukinaisen ikkunan voimin, vaikka monta päivää kestäneet kymmenen–viidentoista asteen pakkaset olivat yhdessä yössä kiristyneet kahteenkymmeneenviiteen. Kirkkaina aamuina lyhtypylväissä kimaltaa jo komeana kasvava jääkuorrute, höyry ja pakokaasut leikityttävät auringonsäteitä ja aurinko itse valaisee ohimatelevan mutta armotta kuluvan hetken kauniin oranssina. Jos sattuu kamera kantoon niin kuvia otetaan ennen kuin kylmät alkavat. Turkikset on katukuvan perusteella kaivettu kaapeista jo ajat sitten, toisena päivänä pakkasten kylmettyä näkyi jo turkissaappaitakin, joten kollektiivinen hyväksyntä niiden käyttöön jo on.

Kierrätystähän ei siis harrasteta. Roskasäiliöitä olen nähnyt edellisvuoden ja tämän vuoden aikana tyhjennettävän kerran, joten sitä tapahtuu, vaikka kerrostalojen pihojen räjähtäneenoloiset roskasäiliörivistöt näyttävät paikallisilta, ikuisilta kaatopaikoilta jo itsessään. Tai keitailta tai hot spoteilta koirille ja rotille ja kiinnostuneille. Mummot kahvihetken kiivaassa tuoksinnassa kauhistelivat parisen viikkoa sitten, että eräässä keskustan kauppahalleista oli nähty rotta. No joo, Buenos Airesissa sentään ulkomainostettiin kierrätyksen alkamista ja uuteen uljaaseen aikakauteen siirtymistä, mitenkähän lienee edistys siellä edennyt. Moskovassa ja Pietarissa lyhyiden käyntien aikana on näkynyt omnivorisen roska-astian tilalla pieni monivärinen lajitteluihme tyyliin bio, energiajae ja jotain. Vaikea kuvitella että joku katsoisi minkä väriseen pönttöön roska kädestä herkeää. Pullonpalautusjärjestelmä myös puuttuu Jakutskista, eli kaikki muovipullot, joita kertyy hiilihappolimonadi-, mehu- ja jokapäiväisistä juomavesipulloista, menevät sekaroskiin. Ensimmäinen patteripari supersedältä joululahjaksi saadusta taskulampusta kului loppuun jokin aika sitten, toistaiseksi ei ole ollut muistia tiedustella, missä mahtaa sijaita lähin ongelmajätteiden vastaanotto- ja jatkokäsittelypiste.

Sunday, 12 October 2014

4

Aamuiset kello kahdeksan aamukylmätilat ovat kymmentä pakkasastetta, lumesta ei satunnaisten pienoistihutusten lisäksi ole tietoakaan. Sumua esiintyy usein aamuisin.

Oman kasvimaan omistaminen on aika yleistä. Kaalia, perunaa, porkkanaa, kesäkurpitsaa, lanttua sun muuta kasvatetaan talven tarpeiksi ja purkitetaan mausteliemeen hukutettuina lohkoina, pikkelsseinä ja survoksina. Porkkanat kuulemma säilyvät pitkään sellaisinaan, jos eivät ole kiinalaisia ja niitä säilyttää hiekkaan pystyasentoon juntattuina. Kotitarveviljelyn romanttishenkisyyttä karistaa mahdollisesti todellinen rahataloudellinen tarve sen sijaan että kyse olisi pelkästään kaupungistumisen viimeaikaisuudesta ja edelleen elävästä puhdasmielisestä luonnonläheisestä perinteestä.

Peruna on ravinnollinen kivijalka lihan ohessa. Tavallisin vuokaan leivottu vehnä- tai ruis-vehnä-sekoitteinen leipä on suomalaisittain halpaa. Leiväntuotanto saattaa olla tuettua, ja tämän perusleipätiilen hinta on kaupasta riippumatta sama. Kallista kuitenkin paikallisten mielestä. Jos perusleipä ei maistu, voi kipaista suositussa jakutskilaisessa BonAmi-leipomossa noutamassa valkosipulipatonkia, croissanteja tai muita palasia pikkupariisilaisittain.

Rasvassa paistaen valmistuvat vehnäkuoriset piirakat täytteenään lihaa, kaalia tai perunasosetta. Ja pelmenit ovat niitä makaronikuoren ja sisään piilotetun lihapalan yhdistelmiä. Pelmenit ovat suosittu puolilaiskan illallinen, ja niitä myydään pakasteesta sekä irtotavarana että käytännöllisen kokoisissa annospusseissa. Varenikit (miten kirjoitetaankaan) ovat sama kuin pelmenit mutta sisällä on peruna-sieni-sörsseliä. Tottumattoman silmään pelmenien ja varenikien kanssa samaan kastiin lukeutuvat kooltaan suuremmat (läpimitta noin viittä senttimetriä) taikinataskut pitäen samaan tapaan lihaa sisällään, mutta alkuperä on eteläisemmät arovaltiot. Muuta tavallista arkiruokaa ovat keitetyt tattariryynit, makaroni tai riisi seuranaan paistettu pihvi tai kanaa. Joitakin kalalajeja paistetaan ja keitetään sisälmyksineen, melkein kokonaisuudessaan voi syödä tai ainakin syödään ja hyvää on.

Kumissi on hevosenmaidosta käyttämällä valmistettua juomaa. Oli maistettu maitojuoma sitten lehmästä tai todella hevosesta, tuoksui se väkevältä kotikaljalta ja maistui hyvältä, kuin pehmeältä vähärasvaiselta maidolta hiilihapoin terästettynä. Ohuenlitkuisa olemus olisi antanut olettaa vettä ja maitoa sekoitetun keskenään.

Wednesday, 8 October 2014

3 1/2

Loppusyksyistä päivänpaistetta ja liikkuvia kohteita.

Sunday, 5 October 2014

3

Maisemat tavallisten kulkureittien osalta säilyneet varsin samoina. Muutama puutalo lisää on palanut, jotkin tienpätkät on päällystetty. Toisaalla päällystykseksi jää ilmeisesti betoni, toisaalla on asfalttia. Betoniin on helppo ikuistaa kaikkea oleellista. Kaukaisen keltaisen kerrostalon lisäksi asuntolan vieressä levittäytyvälle asuinalueelle on kesän aikana edelläkävijyyttään valmistunut neljäkerroksinen omakotitalo, joka keväällä vielä oli rakennusvaiheessa. Äänimaisema koiranhaukuntoineen, harvoine lampaanmääkäisyineen, kukonkieuntoineen ja hitsauksineen on säilynyt. Autonkorjaamojen pihoilla katsotaan edelleen hyväksi säilyttää pressuin suojattuja autoja ja kokoelmaa autonovia peltihökkeröautotallien katoilla.

Pari viikkoa sitten sunnuntaina vallinneen lämpimän sään jälkeen ilmat viilenivät niin, että tiistaina oli tarvetta paksulle vaaleanvihreälle villasta virkatulle myssylle eivätkä sormikkaat riittäneet lämmittämään tuulessa. Jo muutaman kerran sataneesta ensilumesta tuli ensimmäinen havainto torstaina kirjaston ikkunan läpi. Ensirakeet satoivat varmaankin keskiviikkona. Asuntolassa pahanteisesti hiiren rapinalta kuulostanut ääni sai vilkaisemaan lämmityspatterin alle, mutta äänilähteeksi paljastui ikkunalaudalle laskevassa ilta-auringossa hiljakseen rapisevat rakeet. Aamuisin lätäköt ja mutaurat ovat olleet jäässä ja edelleen kukkivat samettikukat kuurassa. Viikko sitten maanantaina maahan satanut ohut lumipeite säilyi viikonlaisen. Joka tapauksessa syksyinen vesisateinen aika kutistui mukavan käytännöllisesti viikon pituiseksi.

Talvinen sää saapui aiemmin kuin edellisvuonna ja viikon takaisia syksyisiä maalaismarkkinoita vietettiin harvassa lumisateessa. Myynti- ja esittelypisteitä oli hieman edellisvuotta vähemmän, mutta kansaa riitti. Ulkoilmamarkkinat järjestetään alueella, jolla kesällä on jatkuvasti kasvis-, kala-, liha- ja vaatemyyntiä. Talvisin alueella värjöttelevät vain kala- ja lihakauppiaat joka päivä lämpötilasta huolimatta. Syysmarkkinat paisuttavat päivittäisen toritoiminnan tapahtumaksi, jossa on laulu- ja musiikkiesitysten, pienimuotoisten kisojen ja poroajelutusten lisäksi yritysten esittelypisteitä ja tavallista laajempi elintarvikkeiden valikoima. Viinirypäleitä, arbuuseja, kiivejä, päärynöitä, sitruksia ja granaattiomenoitahan on saanut koko kesän ajan, ja oli niitä tietysti nytkin tarjolla. Talveksi tarjonta pakenee kioskin kokoisiin myymälöihin ja yleissupermarketteihin.

Parhaiten markkinoilla kuitenkin kävivät kaupaksi lähes sadan litran verkkosäkeissä myytävät kaalit ja perunat, joita tultiin kauppaamaan ympäröiviltä alueilta. Myös marjat ja sienet olivat suosittuja. Kalaa oli samaan aikaan tarjolla sekä käsittelemättömänä, pakastettuna, suolattuna, savustettuna ja kuivattuna. Liha- ja sisälmysosaston tarjoomuksista olisi voinut ongelmitta koostaa itselleen kaveriksi mieleisensä olennon. Kefiiriä, rahkaa, vuohenmaitoa ja maidosta käyttämällä valmistettavan kumissin pohjalta tehtyjä juomajohdannaisia oli useilla pisteillä. Ja vain yhdellä pisteellä myytiin riistalintuja. 

Hunajaa oli torilla mutta on jatkuvasti myös kaupoissa tarjolla jos jonkinmoista sorttia: niittykukista, lehmuksesta ja kastanjasta valmistettua. Myös ainakin markkinointimielessä on erikseen nimetty villien mehiläisten valmistama hunaja, minkä lisäksi on erilaisin oheismauin täydennettyjä hunajia, luulotellunkin kielitaidon loppuessa kyseessä saattavat olla jonkinlaiset maidolliset maut. On myös teeruusuksi nimettyä hunajaa. Hunajavalikoima lähentelee laajuudellaan ja kunkin ainutlaatuisen hunajan mieltä ja kehoa stimuloivien ominaisuuksien luetteloinnillaan meininkiä teelaatujen kanssa.

Monena iltana vedentulo asuntolassa on loppunut yhdeksän maissa. Viimeisiä punertavan ruskeita puklauksia voi vielä käyttää käsienpesuun jos ilkeää ennen kuin vedentulo lakkaa syvältä putkistosta kantautuvien korahdusten saattelemina. Muuta piristystä päivien kulkuun tuo autokorjaamon pihan ärhäkkä koirakaksikko, joista toinen on vapaalla jalalla. Iltapäivisin opinnoista palatessa ovat kaveruksetkin jo yleensä väsähtäneet eikä kukaan enää jaksa kiinnittää toisiinsa huomiota, mutta aamuisin kun itse kullakin on vielä energiaa pääsee kokeilemaan kuinka vähäeleinen taisteluasentoon kavahtaminen riittää käännyttämään kohti ärhäköivistä pihanvahdeista kytkemättömän.


Kesälomakertomuksia kuunnellessa on Thaimaa matkakohteena suosittu täälläkin. Kiinassa käydään myös, joku oli käynyt Japanissa ja joku parin viikon reissulla Eurooppaa kiertämässä. Viimeisin lomaltapalaaja vääntäytyi takaisin viikon Turkin-reissulta.


Vanhan kaupunkin pikkupuoti ja isompi liikekeskus.

Vanhan kaupungin ravintola ja katupuupölkytystä.

Vanhan kaupungin kirkko. Kellotornissa on käynnissä monipolvinen kirkonkellokonsertti.


Kaislikko on yleinen jättömailla.