Buenos Airesissa perinteisesti bolivialaiset pitävät hedelmä- ja vihannesputiikkeja, paraguailaiset työskentelevät rakennustyömailla, kiinalaiset ovat korttelinsa ulkopuolelle perustaneet ruoka-sekatavaramyymälöitä, japanilaiset huolehtivat kemialliseen puhdistukseen erikoistuneista pesuloistaan ja tyypilliseen tapaan nimettömäksi jääneestä Afrikan maasta saapuneet kaupittelevat kadunkulmissa kelloja ja koruja. M. Rogbergin romantisointi Buenos Airesin pienoismaailmoilla tuntuu edelleen perustellulta, mutta jolleivät kyseessä ole vain sekaisin keskenään supisevat arkkitehtuuriset luomukset, ovat kaupungin maailmat lomittuneet. Ainoastaan kaupallistettu kiinalaiskortteli erottuu selvästi ympäristöstään, muutoin arabi-, armenialais-, italialais-, ranskalais- ja muut yhteisöt ovat enemmän ja vähemmän hajallaan siellä täällä sijaitsevina asuinalueina, kouluina, ravintoloina, kosher-kauppoina ja peittävähkösti pukeutuneina, lapsikatraansa kanssa vaeltavina äiteinä. Jäljellä on vielä kunkin yhteisön oma koulu ja usein sairaalakin, sairaaloiden yhteisyys näkyy lähinnä niiden nimissä, varsinkin englantilaisiin, ranskalaisiin ja italialaisiin kouluihin lähetetään muitakin lapsosia oppimaan käytännöllinen kieli äidinkielen lisäksi. Ymmärrettävästi argentiinanespanja poikkeaa monin sanoin espanjasta kirjavaperäisten eurooppalaisten siirtolaisten opiskeltua kieltä ja sekoitettua siihen omia aineksiaan.
Valtaosa Argentiinaan saapuneista siirtolaisista on tullut Espanjasta, Italiasta tai Ranskasta. Italialaistaustaiset voivat jopa osallistua Italian äänestyksiin kirjeitse, ja Italian vaalimainoksia riittää Buenos Airesin kaduille saakka. Vaikka vanhemmat olisivat synnynnäisiä argentiinalalsia tai jopa buenosairesilaisia, voivat saman yksilön isovanhemmat olla italialaista, irlantilaista, itävaltalaista ja venäjänjuutalaista alkuperää. Maan lounaisosissa on runsaasti saksalaisperäisyyttä, englantilaisuutta lampaineen etelässä Patagoniassa.
No comments:
Post a Comment