Vamos Argentina

Argentiina–Belgia-ottelun seitsemännen minuutin maali kuului sateisena lauantaina huoneeseen ei pelkästään televisiovälitteisenä selostuksena vaan myös ympäröivistä rakennuksista kantautuvana huutona, jota vahvistettiin soittamalla torvia kadun liikenteessä. Kisoista on vaikea olla välittämättä varsinkaan, jos käyttää julkisia liikennevälineitä. Vaikka bussit, junat ja metro kulkevat, kannattaa ruuhkia ennakoida pelien avulla. Opiskelijoiden luennot saattavat päättyä aiemmin erityisesti kotijoukkueen pelien edellä, ja vieraillussa yliopistossa osa oppilaista ja professoreista osoitti tukeaan pukeutumalla pelipaitaan. Auditoriota hyödynnetään pelikatsomona ja vapaalla jalalla olevat voivat seurata pelejä kahteen keskustan puistoista sijoitetuilta näytöiltä. Jos on kiire eikä rauhassa istuskeluun ole aikaa, ei hätää: informaatiovirta pelien käänteistä ei katkea kadunkulmien myyntikioskien radioiden ja pienten televisioiden ansiosta. Toripäivänä oli eräänkin ravintolan ikkunan eteen kerääntynyt joukko katselemaan lasin läpi ravintolan seinän televisioruudussa näkynyttä ottelua. Jos pistäytyy ravintolaan otteluiden aikaan, ruokaa kyllä saa, mutta ruutua pälyilevien työntekijöiden huomiosta saa kilpailla. Katukuva on vaaleansinivalkoinen, kisoihin liittyvistä mainoksista ei ole pulaa ja lippuja roikkuu asuntojen parvekkeilla kliiviat ja kärsimyskukat taustanaan. Liikennevaloissa tienaavien jonglöörien ja tuulilasinpesijöiden joukossa kulkee oheistuotekaupustelijoita. On myös ylpeänä esitelty lehdykkää, johon täyttää otteluiden tulokset kisojen edetessä.